sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

WIP = Work In Progress


Niin kuin kaikilla kunnollisilla neulojilla, mulla on aina useampi työ kesken. Täysin järjetön ajatus, että neuloisi yhden kerrallaan valmiiksi. Puhumattakaan siitä miehen ajatuksesta, että "etkö voisi neuloa noita vanhoja lankoja ensin ennen kuin ostat uusia"... Ei ne tajuu.

Mun keskeneräisissä on aina akuutteja keskeneräisiä ja sitten niitä muita keskeneräisiä, jotka odottaa parempaa tulevaisuutta. Ei ne silleen varsinaisesti mitään unohdettuja tai hautautuneita tai muuta ole, mutta niillä ei vaan ole just nyt niin kiire. Aika usein käy niin, että akuutti keskeneräinen epäonnistuu deadline-tavoitteessaan, ja sitten sillä ei ole enää niin väliä, ja siitä tulee muu keskeneräinen. Sellasia on tällä hetkellä aika paljon, tärkeimpänä ehkä lohikäärmehuivi eli A Wisdom of Dragons, joka piti saada syksyllä valmiiksi Lauralle, mutta joka joululahjojen takia venyi sitten niin pitkälle, että nyt se odottaa tuolla uutta inspiraatiota. Se on hieno eikä siinä itse huivissa mitään vikaa ole, mutta kaavio on jaettu kamalla tavalla useampaan osaan niin, että sen seuraaminen on suoraan sanoen ihan hirveetä. En tiedä mikä leikkaa-liimaa -systeemi pitäisi olla, että siinä olisi mitään järkeä. Niinpä sen tekeminen vaatii aina ihan omanlaisensa keskittymishetken, kun jaksaa kaivaa ne tuhat kaaviota esiin ja istua seuraamaan miniruutuja. Ei oikein sovi telkkarineuleeksi se.

Aktiivisissakin keskeneräisissä on yksi, jossa on sama ongelma. Joululahja, joka ei valmistunut jouluksi, koska sitä tehdessä ei voi tehdä mitään muuta. Sitä on ollut kiva neuloa ja siitä tulee ihan törkeän hieno, mutta on hirveän vaikea löytää itsestään sellaista hetkeä, kun haluaisi istua sohvalle vain ja ainoastaan tuijottamaan helmipitsineulekaaviota. Nyt siitä puuttuu enää ihan muutama kerros (10 tms?), joten alkaa olla lähellä. Kyseessä on siis mieletön Vanessa Ives.

Vieressä Setsun tekemiä ihania projektipussukoita <3

Joo, tässä on ihan muutama helmi. Ja vähän pitsiä. Ehkä ymmärrätte.
Tämän hetken akuutein projekti, jota eniten myös neulon, on vauvan takki isän naisystävän lapsenlapselle. Siis joku kumminkaimansiskonnaapurimeininki. Postasin Facebookiin kuvan siitä oranssista takista jonka tein, ja Anci ihastui ja toivoi, että neuloisin hänen lapsenlapselleenkin samanmoisen. Kyllähän se onnistuu, kun mulla sattui olemaan kolme kerää vaaleansinistä Drops Baby Merinoa. Harmi vaan, että kooksi piti saada 74cm, ja kyseinen malli eli garter yoke baby cardi on onesize. Toki mä fiksuna tyttönä pystyn siitä laskemaan sopivan koon. Joo, en pystynyt. Kerran meni jo purkuun, ja siksi tässä on kestänyt niin kauan. Nyt saattaisi olla tulossa sopiva, ehkä. Toivottavasti. Jos ensi viikolla saisin sen postiin niin voisi keskittyä olennaiseen, eli tohon Vanessaan.

Joululahjasilmukkamerkit Tuilta. Mulla on ihania kavereita.
Kolmas ns. akuutti on huivi jonka lupasin Kahelien heppiketjun kautta. Tämä on vähän masentava kuva, koska en ole tehnyt muuta kuin luonut silmukat ja neulonut pari kerrosta ainaoikein testatakseni miten sadan silmukan luominen tällä kertaa onnistuu ilman vaihtopäitä. Vanessa ja babycardi on akuutimpia nyt. Tämä on kuitenkin seuraavana listalla, kunhan nuo valmistuvat tuosta. Siitä on tulossa mielettömänkauniinihananupea Love on the Edge. Lankana on Rowan Fine Lacen sävy Gunmetal, ihana syvä tumma hiilenharmaa. Tästä tulee tosi kaunis ja oon varma, että tätä on myös kiva neuloa.

ChiaoGoo Red Lacet eli yhdet parhaimmista puikoista, joita olen testannut. Luksusta.
Viimeinen esiteltävä neule ei varsinaisesti ole akuutti vaan päinvastoin ikuisuusprojekti, jolla ei ole minkäänlaista deadlinea, koska se on tulossa ihan vain mulle itselleni. Sitä tulee kuitenkin aika aktiivisesti neulottua, koska se on täydellinen luentoneule: suljettua sileää, kahdeksan kerroksen välein pari lisäystä. Himoneulojat jo arvaskin, että sehän on tietysti Kappa! Mä olin sen suhteen vähän epäileväinen aluksi kun kaikki alkoi sitä neuloa, se ei jotenkin kuvissa näyttänyt niin ihanalta kuin mitä se oikeasti on. Syksyllä näin useamman version joensuulaisilla neulojilla livenä, ja pakkohan sellainen oli saada. Stashissakin oli Malabrigo Baby Silkpacaa täydelliset 200 grammaa odottamassa oikeaa mallia. 
100g eli puolet neulottu!
Lohikäärmehuivin lisäksi tuolla odottaa parempia aikoja keskeneräisenä mm. Braidsmaid ja Semele. Molemmissa niin ihana malli ja niin ihanat langat (Handua, Fyberspatesia) että en malttaisi odottaa milloin pääsen niihin käsiksi, mutta koska nekin on ajateltu ainakin toistaiseksi ihan vain mulle itselleni, ei ne koskaan tule pääsemään akuuttien joukkoon. Braidsmaid toimii kyllä jollain tavalla luentoneuleenakin, joten saattaa päästä Kapan tilalle jossain vaiheessa. 

Näiden kuvien ottaminen, siirtäminen koneelle ja muokkaaminen näteiksi vaati niin suuria ponnistuksia, että nyt ois hyvä hetki kehua aika paljon.

7 kommenttia:

  1. Noi Kapan värit on täydelliset! Ihana kevätneule! NEULO NOPEAMMIN!

    VastaaPoista
  2. Heppiketju?
    Mun huivi mainittu, jee! Toi Love on the Edge on hirmu ihana ja väri kanssa. Voiko vielä vaihtaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heppiketju on semmonen mis tarjotaan jotain kivaa, niinku mitä vaan, lankaa tai kirjaa tai siivouspalvelua tai neuletta, ja sit huudellaan HEP ja arvotaan niistä heppaajista.

      Mä sanoisin varmaan et ei voi vaihtaa, mut toi sun typerä huivi vituttaa mua niin paljon et jaa-a. Mun pitäis tehdä joku sellanen valtava taulupohja, johon printtaisin ne kaaviot 1000x suurennettuna ja teippaisin vierekkäin, ni sit sitä vois ehkä tehdä joskus. Raastavaa. Hieno huivi, paska ohje.

      Poista
  3. Kapassa on värit 37 Lettuce ja 857 Light of Love! Toi light of love eli vaaleanpunanen on aiiiiivan ihana.

    VastaaPoista