keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Lahja päivässä pitää lääkärin loitolla

Mä olen lahjaihminen. Ihan henkeen ja vereen. Jos pitäisi päättää kumpi on kivempaa, lahjan antaminen vai saaminen, niin en todellakaan tiedä. Molemmat on ihan parasta maailmassa. En oikein pysty ymmärtämään sellaisia keskustelupalstaviestejä, joissa listataan kauheimpia lahjoja mitä on saanut. Ei lahja voi olla kauhea. Hyvä lahja on sellainen, joka on lahjapaketissa. Kun olin muuttanut vanhempien luota ensimmäiseen omaan kotiini, sain isältä joululahjaksi mausteita. 20 (vai ylikin? en muista) maustepurkkia jokainen yksitellen käärittynä lahjapaperiin ja sitten laitettuna vielä isoon laatikkoon. Paras lahja ikinä. Lahjan saamisessa parasta on sen paketin avaaminen.

Koska tiedän suhtautuvani lahjoihin vähän eri tavalla kuin valtaosa ihmisistä (MITÄ? Täysin hyödytön ja sisustukseen sopimaton ruma koriste-esine? IHANAA, KIITOS!!!!!), kärsin joskus alemmuuskompleksista tai jostain itsetunto-ongelmista lahjojen antamisen kanssa. En ole ihan varma, ilahtuuko se lahjan saaja tästä nyt sittenkään, onko ehkä vähän noloa antaa joku lahja vaikkei ole edes joulu, meneekö tämä nyt ihan hukkaan ja onko tämä nyt vain turhaa krääsää, joka aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää mieltä. Viime vuosina olen ihan vähän päässyt siitä yli: kyllä nyt oikeasti suurin osa ilahtuu lahjoista. Varsinkin yllätyslahjoista tai muuten sellaisista, jotka eivät liity jouluun tai syntymäpäivään. Erityisen hyviä on lahjat jotka lähetetään postitse, koska postin vastaanottaminen on myös aina kivaa. Siis jos se on jotain muuta kuin lasku.

Serkulle syntyy lähiaikoina kolmas lapsi. Mikä ihana tekosyy neuloa vauvanvaatteita! Tästähän se haalariohjeajatuskin lähti, kun sopivaa mallia ei Ravelrysta löytynyt, ja piti soveltaa itse.

Haalariohjetta on muuten ladattu tänään n. 70 kertaa ja kommentoitu mm. että "can't wait for the English version"! Oon ylpeä. 

Tällainen paketti siis joka tapauksessa lähti kohti Espoota. Mtoto Overalls, garter yoke baby cardi ja tietysti Junasukat Drops Baby Merinosta. Pakattuna maailman södeimpään pöllölaatikkoon, jonka itse sain Johannalta jouluna (täytettynä ihanilla lahjoilla, tietysti). Toivon uudelle ihmiselle onnea, menestystä, lämpöä ja valtavasti rakkautta elämän polulle!

Miten voi ihmisellä olla noin pieni jalka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti