sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kateuskatsaus nro 1: pöllö

Mä sain viime jouluna aivan törkeän paljon lahjoja. Niinku ihan kiloittain ja kasoittain. Oon kyllä aina saanut lahjoja, mutta tämä oli ihan ennätyksellinen lahjajoulu. En tiedä, oonko ollut ihan niin kiltti kuin lahjamäärä antoi ymmärtää. Taisin jouluna saada jotkut itkupotkuraivaritkin siitä, että oon vaan huijannut kaikkia, enkä oo oikeasti ollut kiltti. Nojoo, olin mä aika kiltti.

Koska niitä lahjoja oli niin hirveästi ja piti keskittyä avaamaan niitä ja syömään kinkkua ja kaikkea sellasta, en koskaan sitten tullut esitelleeksi koko maailmalle mitä kaikkea sain. Sain meinaan vain ja ainoastaan ihan huippuhyviä lahjoja. Ei yhtään huonoa. Lahja ei tosiaan mun mielestä edes voi olla huono, mutta nämä oli kaikki ihan parasta A-luokkaa. 

Niiiiiin, ajattelin sitten, että esittelen ne joululahjani viimeinkin. Yksi kerrallaan. Kerran viikossa. Tämä blogisarja tulee siis kestämään ainakin jonnekin jouluun 2017. Ja jos sama perinne jatkuu 2016, me ollaan tässä kyllä loppuelämä katsomassa mun lahjoja. Ei sillä että se ois huono asia, koska mun lahjat on huippuja, ja on tosi kivaa olla mulle kateellinen. Häh?

Joo okei. Ensimmäinen lahjavalintani on pöllökaulakoru, jonka sain ihanalta Lauralta. Jouluna ajattelin, että mun lempilahja olisi ollut ponikaulakoru (jonka esittelen myöhemmin), ja on sekin aivan ihana, mutta käytännössä kävi sitten niin, että käytän tätä pöllöä melkein koko ajan. Tää on ihan täydellinen mun sinisen trikoomekon kanssa, ja mun sininen trikoomekko on mun lempivaate, niin että laskekaa siitä sitten. Pöllö on iso ja helisevä, ja sillä on turkoosit silmät. Aivan huippupöllö ja aivan huippulaura.



Ollaan vähän pölyisiä, sori!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti